×
Oletko jo jäsen?
Unohditko salasanasi?

Nuori Anna

Anna oli juuri aloittanut ensimmäisen kokopäivätyönsä firmassa, jossa työskenteli satakunta nuorta insinööriä ja kourallinen toimiston tyttöjä. Kahvihuoneen pöydän ääressä naureskeltiin monesti, että Anna täytti tehtävän edellyttämät vaatimukset kirkkaasti. Anna oli pieni ja siro, mutta vartalo oli trimmattu täydellisen kiinteäksi. Kasvot olivat nukkemaisen suloiset ja hiukset vaaleat ja kiiltävän paksut, ja hän oli juuri suorittanut sihteerin opinnot. Muut toimiston tytöt täyttivät samat edellytykset, eikä firman suunnittelijoilla ollut helppoa heidän läsnä ollessaan.

Anna oppi hyvin nopeasti kenellä on sutinaa kenenkin kanssa. Myös sen, että tytöt eivät suinkaan varanneet miehiä omakseen. Koska työpaikan ilmapiiri tuntui sähköiseltä ja jännittävältä, lähti Anna aamulla töihin aina erittäin mielellään. Kotiinkaan ei välttämättä tarvinnut lähteä iltaisin turhan aikaisin, koska firmassa riitti iltaisin projektien käyntiin polkaisuja ja päättäjäisiä, valmistuvien suunnittelijoiden diplomitöiden juhlintaa tai juhlia patenttihakemusten mentyä läpi. Sihteerit kutsuttiin aina mukaan, koska heitä oli vain kourallinen ja ilman heitä juhlat olisivat olleet huomattavasti tylsemmät.

Anna nautti nuoresta elämästään ja työpaikan miesten ihailusta täysin rinnoin. Ne rinnat eivät kyllä olleet mitkään valtavat, mutta sitäkin kauniimmat. Niin kiinteät, ettei Anna käyttänyt lainkaan liivejä vaatteidensa alla. Ja tämän asian miehet olivat kyllä välittömästi pistäneet merkille.

Ei kulunut montaakaan viikkoa, kun ensimmäinen työkaveri lähestyi Annaa viikonloppuna baarissa. Anna lähti hänen luokseen jatkoille, mutta asioiden edettyä suorasukaisesti poikamiesboksin vuodetta kohti, Anna sujautti avokkaat paljaisiin jalkoihinsa ja haihtui paikalta Suomen suven valkenevaan aamuyöhön. Hän käveli kotiinsa päin hiukan kiihottuneena miettien mitä olisi voinut tapahtua, mutta ei tapahtunut, koska Anna ei halunnut olla helppo tapaus.

Aamuyön raikkaus tuoksui väkevästi luonnolle ja elämälle, ja Annaa jo hiukan kadutti pakenemisensa. Eikähän kaverissa ollut varsinaisesti mitään vikaa - tutkintonsa suorittanut, Pohjois-Amerikan työkomennukselta juuri palannut kolmekymppinen, vapaa mies, joka liikkui vikkelästi kaksipaikkaisella urheiluautollaan.

Anna istuutui penkille, joka sijaitsi puistikossa, jonka poikki hän oikaisi kotiinsa. Auringon ensimmäiset säteet näkyivät jo taivaanrannassa. Yö oli lämmin. Annalla oli yllään vain lyhkäinen, ohut ja hihaton kietaisumekko, jonka halkio paljasti sopivasti ruskeaksi paahtuneen ja lihaksikkaan reiden. Anna ei välittänyt tästä, koska ilma oli kuin linnun maitoa ja Anna oli täydellisen yksin. Pieni tuulenhenkäys puhalsi miellyttävästi Annan kuumottavaa jalkoväliään, koska Anna ei pitänyt alushousuja sen paremmin kuin rintaliivejäkään. Tätä eivät toimiston miehet kuitenkaan tienneet.

Anna sytytti savukkeen eikä miettinyt oliko tapa huono vai ei. Hän oli nuori ja hänellä oli aikaa vielä lopettaakin. Nyt hän halusi nauttia elämästä. Anna levitti jalkojaan päästääkseen tuulen puhaltamaan paremmin. Hän katseli tyytyväisenä hyvin muodostuneita jalkojaan ja kosketti pehmeästi tasaista ihoaan. Anna sulki silmänsä ja antoi kätensä kulkeutua myös pienille rinnoilleen, jotka olivat kaikesta hetken aistillisuudesta kivikovat. Annan tilannetta ei helpottanut kovettuneiden nänniensä tunnustelu. Hän sammutti savukkeen ja vei toisen kätensä hitaasti reittään pitkin kuumaan ja kosteaan jalkoväliinsä. Huulilta purkautui helpotuksen voihkaus. Tuntui niin ihanalta. Anna nojautui taaksepäin, jännitti jalkojaan ja nosti lantiotaan hiljaa kättään vasten. Hän kuvitteli työkaverinsa kädet rinnoilleen. Anna oli jo niin valmis tuntemaan huippunsa tulevan, mutta hän halusi pitkittää hetkeä. Anna maisteli kosteita sormiaan ja raotti hiukan luomiaan.

Aamuauringon kajossa Anna näki kaksi tuttua hahmoa pysähtyneenä noin kymmenen metrin päähän. Hän olisi tunnistanut toisen heistä vaikka unissaan. Tämän vuoksi hän ei säikähtänyt, mutta tilanne oli hämmentävä. Anna ymmärsi, että miehet olivat nähneet kaiken, mitään ei enää kannattaisi teeskennellä, ei ollut enää mitään peiteltävää. Täytyi vain nopeasti päättää, mitä halusi.

Miehet olivat Annan uudelta työpaikalta. Viimeisetkin baarit olivat sulkeneet ovensa, ja kaverukset olivat lähteneet kävelemään kotiinsa. Tutumpi miehistä oli heittänyt rohkeaa herjaa Annan kanssa parissa saunaillassa. Hän näytti Annan silmissä niin turvalliselta ja läheiseltä, että Anna oli jo miettinyt tunsivatko he toisensa jostain jo aiemmin. Toinen kavereista taas oli pitänyt viileää etäisyyttä Annaan työpaikalla, mutta nyt Anna näki hänen intensiivisestä katseestaan, että viileys oli pelkkää pintaa.

Kaverukset huomasivat Annan havahtuneen heidän läsnäoloonsa. Koska Anna ei näyttänyt säikähtäneeltä tai yhtään nololta, he kävelivät hiljaa lähemmäs. Anna vastasi heidän katseisiinsa kiinteästi ja uhmakkaasti tuijottaen. Kukaan ei sanonut sanaakaan. Anna nosti laukkunsa maahan, ja kaverukset istuivat hiljaa hänen viereensä, molemmille puolille.

Kavereista etäisempi pudotti savukkeensa maahan ja sammutti sen kenkänsä kärjellä. Kaikki seurasivat hiljaa, aika oli pysähtynyt. Hän istui Annan oikealla puolella ja laski oikean kätensä kevyesti Annan oikean käden päälle ja antoi sen liukua sinne, missä Annan omakin käsi oli. Annan silmät sulkeutuivat jälleen. Anna ei halunnut enää ajatella, hän ei halunnut toimia, hän halusi vain kokea tämän hetken. Tutumpi kavereista otti lujan otteen Annan leuasta ja painoi huulensa Annan suuta vasten. Anna vastasi suudelmaan halukkaasti. Etäisempi liikutti sormiaan Annan sormien lomassa. Anna toivoi, että jotain tapahtuisi pian. Hän oli räjähtämäisillään.

Joku avasi tottunein sormin kietaisumekon nauhan ja vapautti Annan koko vartalon lempeän lämmön ja ahnaiden käsien ulottuville. Käsiä tuntui olevan satoja. Anna kiemurteli sormien, huulten, kielten ja hiuksien kosketuksessa. Hän tunsi jotain pehmeää, lämmintä ja kosteaa jalkojensa välissä. Joku nuoli häntä määrätietoisin ottein. Anna upotti kyntensä hiuspehkoon, puri hellästi hampaansa toisia hampaita vasten, ja tunsi käsiä, kieliä, hampaita, hiuksia.

Annasta tuntui, että hän oli tullut jo monta kertaa, mutta ei kuitenkaan kokonaan. Vaativat kädet puristivat Annan toista rintaa, ja kohta hän tunsi voimakkaan imun, kielen, kivun värähdyksen ja lopulta hän tajusi, ettei hän voinut enää estellä. Anna tunsi kuinka orgasmi vyöryi hänen ylitseen kuin tavarajuna, joka hitaasti ohittaa aseman. Päässä räjähti, joku työnsi peukalonsa hänen suuhunsa vaimentaakseen syvän kurkkuäänen, joka pyrki pakonomaisesti ulos. Ja samanaikaisesti Anna tunsi vapauttavan helpotuksen tunteen, kun jokin kuuma ja kova työntyi määrätietoisesti syvälle häneen. Annasta tuntui, ettei hän koskaan ollut niin paljon tarvinnut miestä sisäänsä kuin tällä hetkellä. Annasta tuntui myös siltä, ettei hän ollut koskaan ennen saanut niin paljon miestä kuin mitä hän tällä hetkellä sai. Hän sai kaiken. Voimakkaat työnnöt vavisuttivat Annan koko olemusta. Anna oli niitä naisia, jotka pystyivät useampaankin orgasmiin peräjälkeen. Ja joka kerran jälkeen seuraava oli edellistä voimakkaampi.

Anna tunsi kädessään sykkivän ja paksun elimen valmiina odottamassa vuoroaan. Annalla ei ollut mitään ketään vastaan. Hän halusi ottaa hetkestä kaiken irti. Anna otti ohjat käsiinsä ja käänsi itsensä rakastajansa päälle. Anna painoi itseään vasten alla olevaa miestä juuri oikeassa kulmassa. Miehen äänestä saattoi päätellä, että Anna teki kaiken juuri oikein.

Kun Annan hengitys kävi tiheämmäksi, hän tunsi jonkun työntyvän peräaukkoonsa hitaasti, mutta määrätietoisesti. Anna ei ollut koskaan aiemmin tuntenut mitään vastaavaa. Anna hädin tuskin tunsi kuumat kädet, jotka sulkivat takaapäin hänen pyöreät, pienet rintansa otteeseensa. Hän sentään tunsi sormet, jotka puristivat lujasti hänen nännejään niin, että teki kipeää. Hän tunsi karvaisen rinnan selkäänsä vasten. Hän tunsi myös kaksi kalua sisällään todellisempina kuin mitään muuta koskaan aiemmin.

Anna ei tuntenut enää mitään muuta kuin nautintoa. Hyökyaaltoja, jotka lähtivät syvältä sisältä vavisuttaen Annan koko vartaloa. Annan kovat rinnat eivät antaneet periksi, Anna tunsi olevansa kuin merestä noussut Venus. Huuto purkautui huulilta, ja Anna tunsi kuinka veturi lähestyi taas asemaa. Miehet olivat tulleet jo hiukan aiemmin, mutta tämä vain kiihotti Annaa entisestään. Kuulla miesten kiihko ja nautinto, tuntea sisällään hiukan pehmennyt kalu, antaa elämän nesteiden valua hiljaa itsestä ulos viimeisten vavahduttavien työntöjen mukana. Junan ääni tuntui vielä vaimeana jyskytyksenä laiturilla.

Anna alkoi hiljaa nyyhkyttää. Miehet suutelivat kyyneleet hänen poskiltaan ja silittivät hiljaa hänen herkistynyttä ihoaan. Annasta tuntui, ettei hän ollut koskaan aiemmin ollut onnellisempi. Kun he kaikki kolme, edelleen sanaakaan sanomatta, lähtivät yhdessä kävelemään kohti auringonnousua, Anna toivoi hiljaa mielessään, että tämä sama onni osuisi hänen kohdalleen vielä monta kertaa.


Takaisin tarinoiden katsaukseen

Katso hänen kuvansa

ystäviä

Love4me (23)

HyvaPylly (19)

Imukykyinen (28)

Suklaaunelma (29)

TiikeriNinja (24)

kuuma_enkeli69 (23)

Oletko jo jäsen?